Viimeksi minä

Bongasin ihanan Saara Pyykön blogista postauksen missä jatkettiin Viimeksi minä -lausetta. Mä innostuin ja tein oman version, tässä tuleeeee!

 

Viimeksi minä ilahduin Kun lähikebabbilan työntekijä toivotti hymyssä suin hauskaa illanjatkoa ja käski ajamaan turvallisesti kotiin. Kävin siis noutamassa meille iltapalaa kypärä päässä. Kyllä, ajoin mopolla vajaan kilsan päähän. Ei vaan yksinkertaisesti huvittanut kävellä pitkän päivän jälkeen.

Viimeksi minä itkin eilen yöllä. Olin väsynyt, turhautunut ja vähän stressaantunut.  Meille tuli kinaa ennen nukkumaanmenoa mutta sovittiin ennen kuin käytiin nukkumaan.

Viimeksi minä harmistuin tänään illalla. Teknologia ja kamerat meni aivan totaalisen yli hilseen, kone ei totellut komentoja ja olin repimässä hiuksia päästä. Kaikki on nyt kuitenkin ok! Pääasia on että yli 200 kuvaa mitä otettiin kuvaajan kanssa tänään saatiin kuitenkin palautettua (poistettiin ne eka kortilta kun ladattiin kuvat mun koneelle)

Viimeksi minä päätin että pyrin aikatauluttamaan työ -ja koulujutut paremmin. Ens viikosta aion saada saumattoman ja stressittömän järjestelemällä palapelin palat mahdollisimman hyvin. Kattellaan sitä sitten ensi viikolla. Voisin raportoida siitä tänne ens viikon lopussa 🙂

Viimeksi minä innostuin tänään! Juteltiin Saran kanssa meidän Papupadasta ja sen tulevaisuudesta, tuli tosi innostunut ja hyvä fiilis. Tykkään niin paljon tehdä sitä ja on ihanaa miten seuraajatkin on tykänneet siitä ja vastaanottaneet sen niin lämpimästi <3

Viimeksi minä inspiroiduin tänään kun selailin Didem Özgünin instatgram feediä. Niin tyylikäs nainen että huh!

Viimeksi minä kokeilin jotain uutta maanantaina. Kävin pitkästä aikaa bikramjoogassa, olen käynyt reilu vuosi sitten siellä ekaa kertaa ja uskaltauduin maanantaina uudestaan, eli tavallaan jotain uutta. Rankkaahan se oli mutta upee fiilis jälkikäteen.

Viimeksi minä pelästyin muutama viikko sitten kun kaaduin mopolla. Mitään mustelmia isompaa ei onneksi sattunut mutta pelästyin aivan hulluna.

Viimeksi minä nauroin tänään, onneksi elämässä on paljon naurua. Kotona saan nauraa maailman hauskimman kultani jutuille ja töissä on sellaisia oman elämänsä koomikoita että välillä saa ilon kyyneleitä pyyhkiä silmäkulmista. Naurua siis onneksi riittää vaikka välillä stressaakin.

Viimeksi minä jännitin eilen koulussa. Mä pidin hyvin pienimuotoinen esitelmän eikä tarvinnut edes käyttää viittomakieltä, ihan suomea vaan. Silti jännitti. Se onneksi katosi lähes heti kun olin suuni avannut, mutta silti! Kyllä alkuun vähän jännitti.. 🙂

3 thoughts on “Viimeksi minä”

  1. Täällä kans aikatauluttaminen kovasti työn alla, pitäisi vain osata välttää sitä stressiä mahdollisimman paljon! Onneksi teillä sitä naurua riittää, paras lääke stressiin <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *